Pommiuhkauksia ja toimistohommia.

Mistä minun hommissani tietää, että on hoitanut työnsä hyvin? Siitä kun asiakas ilmoittaa, että seuraava palaute saapuu dynamiitin muodossa.


Julkishallinnolliseen tehtävääni kuuluvat valvontatoimet ovat siitä veikeitä, että kun asiakkaat ovat hiljaa ja hissuksiin, tiedän että olen epäonnistunut työssäni ja he puolestaan ovat onnistuneet omissa toimissaan, joiden tarkoituksena on yleensä tehdä jotakin yleisesti tässä yhteiskunnassa kiellettyä ja sellaista, jonka kiellon valvonta kuuluu minun työhöni. Jotakin, jolla he koittavat saada itselleen jonkin sellaisen taloudellisen edun, joka ei heille kuulu ja jota eivät muutkaan lakia kunnioittavat ihmiset saa, mutta joka heidän nyt omasta mielestään kuitenkin pitäisi jostain kumman syystä saada.


Kun he onnistuvat nämä toimensa hoitamaan paljastumatta, he ovat hiljaa töllissään ja hihittelevät itsekseen... Silloin kun onnistun estämään heidän toimensa ja aiheutan heille yleensä jonkin taloudellisen menetyksen, niin he eivät suinkaan ota sitä viileästi, harjoittamaansa liiketoimintaan liittyvänä mahdollisena ja joskus väistämättömänä tappiona, vaan kiukuttelevat kuin pahanteosta kiinni jääneet kakarat ja purkavat turhautumistaan sitten kertomalla kuinka tulevat räjäyttämään toimistoni ilmaan...

Hohhoijaa... Meillä on aina enemmän ukkoja ja akkoja, sekä aseita kuin teillä, jos kokeilemaan haluatte alkaa.

Sä et vaan osaa -herra antoi ja herra otti, tyydy siihen hottentotti.

Laurin huonot levyt ja raivofalsetti

Haa, löysin kotona laatikoita penkoessani vanhan, mansen ajoilta periytyvän "duunilevyn". Olen siihen äänitellyt silloisia lempibiisejäni päätetyöskentelyn taustamusiikiksi. Tänään laitoin sen sitten työkoneeseen. En muistanutkaan kuinka loistavan vihainen nuori nainen M.Vilkkumaa oli vuonna 2001, levyllä: Meikit, Ketjut ja vyöt

"Rikkinäinen sähikäinen"

Laurin nainen on kaunis
se ei keneltäkään sitä salaa
keittiössä se tinaa valaa
ja Lauri soittaa huonoja levyjään

Mun mekko on uusi
mä en tajua mitä mä luulin
kun ne suukottelevat tahmein huulin
niin äkkiä en vain kestä enempää

Ja kaikki tuijottaa niin
kun mä heitän punaviinit tapettiin
Laurin ääni nousee raivofalsettiin
se huutaa

Hei ei mitä sä teit
sä teit väärää
luuletko et sua ei
tavat määrää
niin sä oot kuin rikkinäinen
uudenvuoden sähikäinen
poltat sormet muttet iloa tuo

Laurin nainen on tyhmä
se itkee sotkuista seinää
mitään olennaista se ei nää
joku näkee ja hiljaa kikattaa

Mä tahtoisin olla
jossain kaukana täältä
mä haluun kaiken tän pois mun päältä
mä haluan juosta pakoon ja unohtaa

Ja kaikki tuijottaa niin
kun mä heitän punaviinit tapettiin
Laurin ääni nousee raivofalsettiin
se huutaa

Hei ei mitä sä teit...

Hei ei mitä sä teit...

Toi on NIIN loistava teksti:

Akkaa janottaa vanha suola, sen exä -tämä Lauri- on kutsunut sen uudenvuodenbileisiin ja tämä raasu on ostanut uuden mekon ja aattelee, että kaikki on taas ok ja Lauri lankeaa sen jalkoihin ja pyytää anteeksi kaikkea mahdollista (siis kaikkia niitä asioita, joihin ei ole syyllistynyt), mutta Laurillapa onkin uusi nainen. Uusi nainen on kaunis, ylpeä ja Laurin musiikkimaku oli aina ihan paska (kaikki tämä tulee jo ekassa säkeistössä). Uusi muija vituttaa tätä kertojaa, se kilahtaa, heittää punkut seinään -ottaa tyypilliset itkupotkuraivarit ja Lauri antaa hiukka palautetta, joka kumpuaa kokemuksen syvällä rintaäänellä aiemmasta kohtelusta. Kertoja-akka on skitso sekopää, joka saa kilahdella miten ja missä haluaa.

Vitun asiallinen ja totuudenmukainen biisi -kaikki mun exäni voisi tehdä jotain tuollaista ja ajatella jotain noin päätöntä, että kai tää on ihan ok ja kaikki palautuu hyväksi kun mä vaan purjehdin takaisin uudessa mekossa... Paitsi, että en yhtäkään exääni ikinä kutsuisi mihinkään omiin bileisiini. Monilla naisilla on joku ihmeellinen korvaamattomuuden harhaluulo itsestään. Kai se on miehilläkin, mutta en ole sellaista niin vahvana havainnut kuin mitä se naisilla on. Akat miettii usein, että ne saa tehdä ihan mitä sattuu huvittamaan ja silti niitä pitää vaan palvoa. Tässäkin kertoja huomasi jäävänsä aika nopsaan unholaan -ja varmaan ihan omaa syytään. Ainoa mitä enää on tehtävissä on paiskoa kamoja ja haukkua exän nykyistä ylpeäksi ja tyhmäksi.

Outoa, että K ei pidä Vilkkumaasta. Luulisi iskevän hyvin sen kyyniseen huumorintajuun. Ei se kyllä olekaan yhtään tuollainen nainen kuin noiden biisien naiset -siksi se ei ehkä niistä pidäkään. Eikä tarvitsekaan. Minulle ne vain ovat aika vapauttavia -ja muistorikkaita. Helppo samaistua Lauriin. Been there, done that -kamu. Koita kestää! Se uusi muija on PALJON parempi kuin toi hullu...

Kuka anarkistien talossa hoitaa viemäröinnin??

Vitun idunpurijahipit taas vauhdissa:

"Vapaa Helsinki -karnevaali" vapunaattona... (http://valtamedia.net/index.php)

Jos minusta tulisi huomenna diktaattori, niin tuollaiset, turhat ja tarpeettomat apinat tapettaisiin tänään montun reunalla ja työnnettäisiin caterpillarilla soraa päälle. Vittu, mitä pellejä.

Eräässäkin nuorisonhuolto-operaatiossa, eräänä vappuna oli Rautatientorilla kuorma-auton lavalla jotkut vitun ravet meneillään ja lavan reunalla yksi jannu makasi täysin harmaana ja "hiukan" epäterveen näköisenä. Koitin sitä sitten siinä tavoitella varmistaakseni sen kondiksen. Ihan hyväähyvyyttäni siis -siinä vapaaehtoisen erityisnuorisotyön roolissa... No, eikö sen apinakaveri alkanut lyömään minua -ja vielä täysin päättömästi olkavarteen! Muistaa varmaan jostain koulukiusausajoilta, että se tuntuu vittumaiselta. Nimenomaan tuntuu vittumaiselta, ei tehoa mitenkään mihinkään. Olisi nyt saatana tintannut päähän.... Alkoi niin vituttamaan, että meinasin heittää kivat, kirkkaan väriset liivini maahan, repiä sen apinan alas sieltä lavalta ja hakata oikein kunnolla. Vaivoin hillitsin itseni ja vinkkasin oheisen poliisipartion selvittämään asiaa. Aika yllättäen se harmaa jannu oli ensiavun tarpeessa -yliannostuksessa ja hypotermiaan menossa (oli suht viileä vappu). Ja tämän toteamisen, sekä jannun auttamisen meinasi sitten sen kaveri estää(??) Ei paljon kyllä päätä pakota.

Mikä siinä on, että pitää olla noin aivoton kusipää? Ilmainen julkinen liikenne?? Mitenhän vitussa se tehtäisiin? 500€:n kansalaispalkka kaikille? Ahaa, no tuota, valtion budjetti on sen 90 miljardia, jäähän siitä sitten pari miljaardia jäljelle vaikkapa parin lääkärin palkkoihin. Vittu, että laittaa NIIN vihaksi. Onkohan jannuilta päässyt unohtumaan, että Suomessa saa opiskella tohtoriksi asti valtion varoilla, hammashuolto pitää noidenkin roskansyöjien purukaluston kunnossa, hyväntahtoiset hölmöt saa kaitsea niitä kirkkaan värisissä liiveissään kaduilla, sinihaalariset kaverit valvoo heidänkin kemujaan ja estää kaltaisteni äkkipikaisten ihmisten päällekarkaukset jne. jne. Tuskin minun tätä teille tarvitsee selittää...

Frank Zappa kysyi aikoinaan: "Kuka anarkistien talossa hoitaa viemäröinnin? Kuka päättää, millaiset putket laitetaan, kuinka syvälle ne kaivetaan, mitä materiaalia niiden pitäisi olla, mistä ne tulevat taloon sisään ja mistä menevät ulos?" Sitä voikin pohdiskella talossa, jossa ei ole sääntöjä ja kaiken saa tehdä niin kuin haluaa. Onnistuu varmasti, homma toimii ja kaikilla on kivaa. Voi jatkaa chillailua ja vähän vaikka pössytellä siinä samalla.....

Vittu, pitäisi taas päästä ampumaradalle. Happines is a warm gun! Onneksi illalla on sentään treenit.

Yön kutsu

Liikenteen humu -lapsuuteni ääni. Tenavana se seurasi minua kaikkialle. Nykyään siihen ei enää sillä tavalla kiinnitä huomiota ja varsinkin talvella se ei kuulu siten kuin nyt, kevätyön kynnyksellä. Kuulin sen taas ja siitä tiedän aina olevani kotona. Räkätit tappelevat jossakin ja mustarastas pitää haikeaa konserttiaan illan hämärässä. Yö tuoksuu taas, suojaava pimeys kurottelee pensaiden alta. Pimeys on ystävällinen suojantarjoaja talvellakin, mutta kesäyö on sieluni koti. Mietin vanhaa tarinaa saksalaisista sotilaista Lapissa -pelkäsivät pimeää metsää. Raukat.

Moottoritie kaartaa edessä, katselen autojen takavaloja, moottoritietä reunustavia kellertäviä valoja, ohi kiitävää maisemaa ja sen valoja... Omituiset, levottomat muistot tulvivat mieleeni.... Radiopuhelimista särisevät rauhalliset ohjeet, kohteen takavalojen tuijottaminen ja alituinen pelko niiden katoamisesta, nälkä, väsymys, jahdin tunnelma. Ylivoimaisen voittamattomuuden tuntu. Jännitys. Yö.

Rafun katse ja siitä heijastuva sielunkumppanuus. Rakkaus yöhön.

Ymmärrän hyvin gootteja -mutta ymmärtävätkö he kuitenkan minua....??

Kiitos, Matti Yrjänä Joensuu -helsinkiläisen kesäyön ylittämätön tulkki. Rikastutit nuoruuttani enemmän kuin moni muu asia.

Harjunpääkin kuuli sen.

Nörtti seksimessuilla

"Kolme lastenlippua" sanoo edelläni oleva, riehakkaassa nousuhumalassa sisään kampeava seurue. Ilman kummempaa ilvehdintää lunastan oman lippuni ja lompsin sisään. Silmäni nauliutuvat välittömästi kello yhteen: Fuck Me Hard -buutseja.... Noista K pitäisi (-ja minä myös). Osallistun arpajaisiin, nappaan alennuslipun ja kuolaan....

Omituisen paljon varttuneita pariskuntia -noin nelikymppisiä. Nousen toiseen kerrokseen ja mitä näenkään -vihaamani helppoheikki. En tiedä, onko ihan normaalia, mutta aikoinani, asuessani Rieväkylässä -Suomen Mansessa- oli paikallisen K-Supermarketin liukuportaiden alapäässä aina kaveri, jonka kuva on sanakirjassa sanan "Häviäjä" kohdalla ja minä opin vihaamaan häntä syvästi (ilman mitään syytä -minua vain alkoi vituttamaan se tyyppi). Jannu on sellainen keski-ikäinen, alistuneesti kulmiensa alta kuikuileva, harmaa hissukka ja elättää itsensä kauppaamalla jotain fakin nahkakengänhoitotuotteita ja pohjallisia. Ihan ok, mutta sellaisessa hommassa kaivataan Asennetta! "Herra siellä! Onpas maiharit päässeet väsyneeseen kuntoon! Tästä vähän kiiltoa pintaan! Näyttäkääs tänne! No niin, nyt on paljon parempi. Siitä harja ja blankkituubi yhteishintaan 20€ ja VAIN teille vielä pohjalliset kaupan päälle!" ja kaikki kamat pussissa kouraan ennen kuin ehdit edes huomata joutuneesi ansaan. Sen sijaan tämän urpon alistunut hissuttelu vain vituttaa ja mieleni teki aina vetää sitä turpaan. Se piipitti joka kerta jotain maiharini nähdessään ja vinkui huomiotani -tosin vasta siinä vaiheessa kun olin jo menossa sisään kaupan porteista ja niin hiljaisella äänellä, että tuskin kuulin. Ja täällähän se vanha pervo taas päivystää -ilmeisesti seuraa minua tai jotain... Takuulla vonkunut kauppapaikan vain nähdäkseen tissejä livenä edes kerran elämässään.

Huomaan naisen, jota olen hakannut -treeneissä siis. Seisoo täällä järkkärilätkä rinnassa. Menen jututtamaan, koska hän jo huomasi minut. Puhe kääntyy johonkin vihreään alkoholilitkuun, jota myydään viereisessä kojussa. Ostan ja annan naisen haistaa -haju ja maku on itseasiassa aika jees. Vahva, vihreä omena. Harmi, etten muista nimeä. Jatkan matkaani seliteltyäni mielestäni tarpeeksi, että mitä kaltaiseni kunnon mies tekee tällaisessa synnin pesässä.

Anniskelualueen keskellä on tolppa -siis sellainen vitun kestävästä teräksestä tehty tolppa. Ympärillä neljä höynäytettyä miestä yläosattomissa, dominahenkisten naisten piiskattavina. Mr. Lothar juontaa... Yhdellä jo selkä lupaavasti punoittaa, yksi koittaa vinkua armoa ja kääntyy pois tolpalta -etupuolen tarjoaminen ei kyllä vaikuta viisaalta tuossa tilanteessa. Voihan sen perjantain noinkin viettää.

Tjaa, Perun lahja maailmalle -muodollisesti varsin pätevä Alexis Amore on lavalla. Otan omenasidun ja siirryn lähemmäs seuraamaan -virhe. Rammsteinin Links 2-3-4 on varsin ansiokas aloitusbiisi tämän taiteilijan esityksessä ja basso jytisee niin, että tunnen sen sisäelimissäni paremmin kuin kuulen ja saan todennäköisesti välittömästi pysyvän kuulovaurion. Siirryn siis kauemmas tarkkailemaan tilannetta ja yleisöä. Vieressäni on noin nelikymppinen pariskunta ja molemmat seuraavat esitystä hyvin tiiviisti. Söpöä. Alexis ottaa eturivissä olevan kaverin silmälasit ja hieroo niitä jalkoväliinsä... Yök. En itse ainakaan välittäisi saada limaisia rillejä nenälleni. Kiitän onneani, että en ole siellä kuulovaurioalueella... Aika väkinäisen oloinen kokonaisuus ovat koko messut.

Ja mihin sitten huomioni kiinittyi tässä dildojen, käsityölehtien ja alusvaatteisillaan keikistelevien myyjättärien keskellä? No, tietenkin Liken osastolle... Kahdella kympillä kirjoja kassiin ja pois... Niin ja T-paita, jossa teksti: God's busy. Can I help you ja virnuileva pirunnaama. Aivan loistava kesän rientoihin -siis niihin etsivän erityisnuorisotyön rientoihin...

http://www.flirtfashion.se/

http://www.joyboots.fi/PublishedService

http://www.firehouse.se/

...ja blogi tuli

Toiset rakastavat omaa ääntään, minä rakastan omia kirjoituksiani.