Linnakundi

Tuijotan miehen väsyneisiin, raskasluomisiin silmiin. Henkinen yliote -tunnen kuinka se kiertyy kuin niskalenkki miehen aivojen ympärille. Hän tajuaa, että ei kannata alkaa, minä tajuan, että hän on jo luovuttanut. Kuuntelen paskanjauhantaa, kokeilen vanhaa "toista tarinan loppu" -jippoa ja totean sen toimivan. Mies laittaa käden olalleni, pyöräytän sen pois ja näen miehen silmistä, että hän ei osannut odottaa niin nopeaa liikettä ja yrittää varmuudeksi vielä uudelleen. Sama pyöräytys ja yhteinen sopimus, että hän ei koske minuun ja minä en häneen... Turhaa paskanjauhamista omalle pysäkille asti. Typerä taputus selkään -ihan kuin me jotain kavereita oltaisiin -vitun urpo. Julkinen liikenne on saatanasta.