Jostain ihmeen syystä mieleeni tuli eräs arkipäivä Myllypurossa joskus 90-luvun lopulla.
Olin silloin töissä eräässä vartiointiliikkeessä, josta onkin tainnut olla jo aiemmin puhetta. Voimankäytön pääkouluttajaksi oli jotenkin ajautunut veikeä venäläinen kaveri, josta olen tainnut käyttää tuttavallista termiä "puolihullu ryssä". Samainen veijari sai päähänsä, että firmalle pitää luoda erillinen VIP-osasto. Noh, sellainenhan uppoaa nuoriin stevarinalkuihin kuin nyrkki anaaliin, joten vapaaehtoisia ei kauaa tarvinnut kysellä. Lopputulos oli se, että hengailimme Myllypurossa olevalla sisäampumaradalla vapaapäivänämme ja vapaaehtoisesti. Ko. venäläinen kaivoi vanhan uskollisen Makarov pistoolin housunkauluksen alta ja alkoi (ilman kuulonsuojaimia luonnollisesti) opettamaan nuorta ja innokasta joukkoa. Maaleina oli kaksi IPSC -taulua ja niihin ammuttiin ihan ensialkuun siten, että laukaus toiseen, ase alas, maan kautta puolikaaressa nosto ylös ja laukaus toiseen tauluun. Tätä kuviota kun ihmeteltiin, laittoi ko. psykiatrista apua todennäköisesti tarvitseva venäläinen taulujen väliin seisomaan erään nuoren, kuolemaa halveksuvan vartijapojan, komensi minut VIPiksi ja asettui taakseni seisomaan. Varmistuttuaan siitä, että kaikkien huomio oli vangittu jakamattomasti tönäisi hän minut olkapäällään syrjään (olinhan suojeltava VIP) ja ampui kiistatta nopean ja tarkan tuplalaukauksen vasemmanpuoleisen taulun rintalastaan, siirsi aseen kaarevalla liikkeellä alakautta taulujen välissä seisovan miehen editse ja nosti aseen oikeanpuoleisen taulun päälle, ampuen kaksi nopeaa laukausta siihenkin. Näin meille kaikille valkeni aseen alakautta tapahtuvan siirtämisen välttämättömyys. Vahingonlaukauksen sattuessa emme ampuisi vihollisten välissä olevaa ystävällismielistä henkilöä. Tästä tiedosta helpottuneina ja valaistuneina jatkoimme ampumaharjoituksia iloisin mielin.
Samainen henkilö piti minulle joskus luentoa venäläisten rikollisten käsien tatuointien merkityksistä. Kirjaimia käsiinsä tatuoineet henkilöt olivat Venäjällä yksiselitteisesti rikollisia. Häveliäisyyttäni en viitsinyt kysellä hänen omista käsitatuoinneistaan... Sain häneltä myös korvaamattoman oppitunnin siitä, kuinka myymälävaras päästetään paskalle siten, että käsirautoja ei tarvitse irroittaa ja henkilö säilyy koko ajan kontrollissa. Mihin olisinkaan joutunut ilman kyseistä kallisarvoista oppituntia?
Vakavasti jos puhutaan, niin ko. henkilön opettamat pampputekniikat olivat kyllä vertaansa vailla ja muistan jo silloin ihmetelleeni, miten Moskovan yliopistossa aasialaista kulttuuria ja mm. vietnamin kieltä opiskellut herra olikin niin näppärä, mitä tulee ihmisten alistamis- ja pieksemistekniikoiden soveltamiseen reaalimaailmaan....
Iloista konttorielämää
8 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti